TALVIHÄÄT UUNISAARESSA // J + M
Meidän nettisivut toimivat viimeinkin niin, ettei bloggaamiseen mene ikuisuuksia. Hurraa! Editointilistallakaan ei ole enää paljon kuvia ja kohta voin omistaa vähän enemmän aikaa bloggaamiseen. Nyt oon valmistellut näitä aina silloin, kun tuon kuvia Lightroomiin tai exporttaan editoituja kuvia toimitettaviksi. Kohta pääsen myös asentamaan koneeni uusiksi (ah, pienen ihmisen pienet ilot!), jotta tulevat editoinnit sujuisivat hieman nopeammin kuin tänä vuonna. Note to self: Jos koneesi hidastelee, hoida asia kuntoon ennen sesonkia. ;)
Mutta nyt asiaan, eli näihin talvihäihin!
Jos et jo tätä tiennyt, niin nytpä tiedät; RAKASTAN talvihäitä. Niissä on aina oma tunnelmansa. Sellainen lämpöisyys, jota ei saa aikaiseksi kesä-, kevät-, tai syyshäissä. Ihan kuin joku tiivistäisi tunnelman ennen häitä ja sitten kun se pääsee valoilleen, se ympäröi kaiken. Se tuoksuu kynttilöille, halauksille, nauruille ja suklaalle. Talvihäät muistuttavat myös omista häistämme vuosia sitten. Vaikka Suomen pitkät ja pimeät talvet käyvät aina välillä hermoille, talvihäitä kuvatessa kaikki kaamosväsymys on sen arvoista ;)
Pitkän kireän pakkasjakson jälkeen Johannan ja Markuksen hääpäivä valkeni leudompana ja vaikka Helsingin yllä leijaili tiheä pilvilautta, saatiin aurinkoakin kuviin hetkeksi. Päivän kruunasi öinen lumisade, joka saapumisellaan toteutti vielä viimeiset potretti-ideat ennen kotiinlähtöä. Niin kuin aiemmin jo kirjoitin, jokin näissä kahdessa sai tämän hääkuvaajan sydämen sulamaan <3 Toinen toistaan ihanampia puheita, rentoa tunnelmaa ja mielettömiä ihmisiä, jotka bilettivät aina viimeiseen hetkeen asti. Siinä yhdistelmä, jolla ei voi mennä pieleen.
Suuri kiitos Nanille, joka lainasi kameraansa (Nikon D800) tätä päivää varten. Selkä kiitti sunnuntaina, kun sain jättää D3S:t lauantaina kotiin. Jos et tiedä kameramalleista mitään, niin kerrottakoon, että D3S -rungot on tosi painavia verrattuna mainittuun D800 -runkoon. Pian tämän kokemuksen jälkeen vaihdoimmekin vanhat työjuhtamme Nikonin D750 -runkoihin, jotka ovat vieläkin kevyempiä ja se on tehnyt kyllä tosi hyvää! Kävelen vieläkin vähän mummomaisesti häiden jälkeisenä päivänä, mutta ehkä nyt oon n. 10-20 vuotta nuorempi versio ;) Nykyään ranteitakaan ei jomota päiviä keikkojen jälkeen ja tällaiselle lyhyelle ihmiselle kääntyvä näyttö on myös ollut tosi ihana asia. Sen avulla voin aina välillä huijata, että oon pidempi kuin oikeasti olenkaan.
Mutta nyt höpötykset sikseen ja kuvien kimppuun. Taisi olla ensimmäinen kerta ikinä, kun valitsin juuri ne kuvat, jotka tahdon näyttää. Ilman, että olisin miettinyt mitä mun pitäisi näyttää tai onko kuvia liikaa tai liian vähän. Ihmismieli on kummallinen… joskus menee vuosia, ennen kuin tajuaa miten asiat haluaa oikeasti tehdä. <3 Huomaa myös, että mulla tais olla nälkä kuvia valitessa. Koska ainahan se on mielessä – RUOKA!
// Johanna
httpa://www.youtube.com/watch?v=mOivOlP9GRk
Music: Alan Walker vs Coldplay – Hymn For The Weekend
MORSIAMEN PUKU: Pronovias
KAMPAAMO: Helsinki Hairdressers
JUHLAPAIKKA: Ravintola Uunisaari
KIRKKO: Lähetyskirkko
BÄNDI: Icon
