Case of the Mondays
Sometimes this is exactly how Mondays feel.
Little updates are happening behind the scenes. Thanks for your patience while I work my magic. |
Sometimes this is exactly how Mondays feel.
It’s been a while since I updated. Partly because my project was in completely standstill for the whole summer. Partly because I’ve been feeling so frustrated over these past couple of weeks when I finally got my act together and started to live a healthy life again. But progress? I can’t see it. Anywhere. I’m…
Kulunut vuosi on ollu varsin maukumainen Sylvin ja Selman kanssa. Alussa nuo kaksi piiloutuivat milloin minnekin; kirjahyllyyn, sängyn alle. Siinä vaiheessa huomasin miettiväni, tuntevatkohan kisut ikinä oloaan täysin kotoisaksi. Kuukaudet kuluivat, mutta tassu kerrallaan niistä tuli osa meidän perhettä. Olemme oppineet lukuisia asioita vuoden aikana… Selma on valinnut Jounin suosikki-ihmisekseen, Sylvi taas minut. Siinä missä…
Jotkut kirjoitukset ovat vaikeampia kuin toiset. Joidenkin kirjoitusten julkaisun kanssa painan jarrua, kun tuntuu, etten vaan pysty. Tämä kirjoitus on yksi niistä, mutta nyt 5 päivän ylimiettimisen jälkeen on kai aika päästää irti ja antaa mennä. 15 vuotta sitten aloitin yhteisen polun maailman parhaimman tyypin kanssa. Kesällä otin vastaan opiskelupaikan ja muutin Suomeen. Vaikka en…
Viime päivät ovat olleet jokseenkin kummallisia. Joka puolelta tuntuu satelevan huonoja uutisia. Ihmiset eroavat, sairastavat. Meidän kissa sairastaa, vanhenee. Viime päivät ovatkin menneet enemmän tai vähemmän itkuisissa merkeissä. Mutta itkeminen on voima. Tunteiden näyttäminen on voima. Se, ettei vain piiloudu, on voima. Itkeminen puhdistaa, itkeminen vapauttaa. Älä ikinä, koskaan, milloinkaan, pelkää näyttää sisimpääsi. Älä pelkää…
Kiihdyn nollasta sataan alta aikayksikön. Suutun, lepyn sitäkin nopeammin. Saatan nauraa yhtenä hetkenä, itkeä toisena. Ajattelen joskus niin nopeasti, ettei suu ja sanat pysy perässä (onneksi olkoon niille, jotka yrittävät saada puheestani silloin selvää!). Yrittäjyys on ollut ehkä siksikin niin rankkaa välillä, koska tunteet menevät laidasta laitaan enkä tunnu pysyvän perässä. Kesällä on kivaa, talven…
Hiljaisuus. Rauhallisuus. Aikaa itselle. Nuo ajatukset ovat olleet päällimmäisenä mielessä viime päivinä mökkeilyn ohessa. Sunnuntaina Jouni huristeli pihasta ja jäin mökille Naksun kanssa kahdestaan. Viikonloppu ei riittänyt hiljentymiseen, varsinkin kun se meni osittain töitä tehdessä. Tarvitsin muutaman hetken vain itselleni. Muualla kuin kotona, jossa töiden lisäksi jokaisessa nurkassa odottaa jotakin, joka pitäisi tehdä. Pestä pyykkiä,…