Tänään taitaa olla se maanantai, jolloin en tunnu löytävän motivaatiota mistään. Olo tuntuu jumittuneelta ja viikko ei meinaa lähteä käyntiin millään. Kunnes…
Tää biisi. Tää video.
Don’t give up, I won’t give up
Don’t give up, no no no
Don’t give up, I won’t give up
Don’t give up, no no no
Aina ei kulje ja se on ihan OK. Joskus pitää antaa itselleen enemmän aikaa kuin toiste. Joskus sitä menee pää kolmantena pyöränä viikon, kunnes koittaa se kuuluisa stoppi. HSP:t ymmärtää tämän paremmin kuin muut. HSP:t ymmärtää myös sen, kun tuntuu ettei sovellu tähän maailmaan ja kaikkiin niihin vaatimuksiin ja normeihin. Herää viideltä. Tee töitä 24/7. Hanki asuntolaina, omakotitalo, farmariauto ja kaksipilkkuviisi lasta.
EN PYSTY. EN HALUA.
Seurasin jonkun Facebookin yrittäjäryhmän keskustelua, jossa yrittäjä kysyi, että tehdäänkö teillä töitä pyhäpäivinä? Vastauksia sateli. “Me ainakin ollaan miehen kanssa töissä 24/7”. “Me vastataan sähköposteihin lomallakin, aina heti kun ne tulevat.” Kysymys kuuluukin, kuinka pitkään jaksat tätä? Missä vaiheessa kroppa ja pääkoppa sanoo, että nyt ei pysty enää? Kroppa brakaa liian aikaisin, burnout iskee. Tukiverkkojen puuttuessa yrityksen on helppo päästä tilaan, josta ei ole toipumista. Konkurssi, henkilökohtainen tai yrityksen, on edessä – jollet sitten ole superihminen, jollainen kukaan meistä ei luultavasti ole.
On yrittäjiä, joilla ei ole rajoja. He ajattelevat kaikessa viimeiseksi itseään, kunnes on liian myöhäistä. On yrittäjiä, jotka ajattelevat kaikessa ensimmäiseksi itseään, kunnes on liian myöhäistä. Ääripäät ovat ääripäitä, ja kompromississa piilee usein totuus. Yksinyrittäjän kohdalla tilanne tuntuu välillä mahdottomalta. Joskus kyselyn tullessa vastaamiseen menee vapaapäivän tai muun takia useampi tunti, ja vastauksessa lukeekin “me ehdittiin jo valita toinen kuvaaja”. Nopeus on valttia, mutta onko nykyaika liian nopea yksinyrittäjälle? Isot yritykset vastaavat viesteihin parhaimmillaan minuuttien kuluessa ja nykyihminen on oppinut siihen. Miten yksinyrittäjä voi mitenkään kilpailla näiden odotusten kanssa?
Olen aina, aina, aina kokenut hengenheimolaisuutta Sian kanssa. Ehkä siksi Sian musiikki motivoi minua niin paljon ja se tuntuu aina sydänjuurissa asti. Siinä missä Sia on tehnyt päätöksen olla näyttämättä kasvojaan julkisuudessa säilyttääkseen julkisen musiikkiuransa kaaoksessa edes osan yksityisyydestään, ajatukseni nykyajan paineista yrittäjälle tuntuvat korreloivan paljon tämän kanssa. Myös yrittäjällä on oikeus vapaa-aikaan. Yrittäjällä on oikeus asettaa rajat. Yrittäjällä on oikeus asettaa aikataulut, jolloin hän on tavoitettavissa ja milloin ei. Myös yrittäjällä on oikeus säilyttää yksityisyytensä. Olen paininut tämän asian kanssa ehkä siksikin niin paljon, että lapsettomalla ihmisellä oletetaan olevan aikaa vaikka muille jakaa. Mutta onhan meilläkin perhe ja tahdon viettää aikaa perheeni kanssa. Vaikka meillä ei ole lapsia, se ei tarkoita, että minun tulisi olla työnarkomaani. Meillä vain sattuu olemaan hieman erilainen perhe kuin normaalisti ajatellaan. Kun havahduin kerran siihen, että vastasin sähköposteihin ruokakaupassa, päätin että nyt Hietasen tarvitsee pistää rajat pystyyn.
Ennen kuin luovutat nykymaailman paineiden alla, muuta asioita. Aivan kuin viime maanantain motivaatiokirjoituksessani sanoin, ole oma itsesi ja muuta maailmaa. Yrittäjän on aivan yhtä tärkeää tiedostaa omat henkilökohtaiset tarpeensä kuin muidenkin. Osa meistä tarvitsee menoa ja vilskettä elämäänsä, osa ei. Elämä on täynnä valintoja ja jotkut niistä ovat vaikeampia kuin toiset. Kunhan rajasi tukevat jaksamistasi vaativassa työssä, jaksat pidemmälle ja paremmin. Se miten toimit, karkoittaa osan ihmisistä, mutta tuo toiset entistä lähemmäs. Ja kun houkutat juuri niitä Oikeita Ihmisiä puoleesi, jaksat paremmin. Silloin sinulla on raamit, joiden avulla pystyt olemaan oma paras itsesi, josta on iloa koko maailmalle.
// Johanna
Leave a Reply