Tätä kirjoitusta aloittaessani olisin voinut vannoa, että olen blogannut nämä kuvat jo aiemmin. Tarkistin, en ollut. Olen ollut aina sellainen suurten linjojen ihminen näissä työkuvioissani ja useimmiten muistilistani ovat päässäni tai muistilappusilla ympäri työpöytää. Asiakastöissä rutiinit ovat jo aika pitkään olleet samat ensimmäisestä sähköpostista lähtien aina kuvien toimittamiseen asti. Verotilille muistan maksaa rahat aina ajallaan ja kirjanpito on kauniisti mapitettuna. Mutta kun tulee kyse bloggauksesta ja sosiaalisesta mediasta, rutiinini ovat ihan sikinsokin. Ehkä siksi, että bloggaaminen tai kuvien päivittäminen sosiaaliseen mediaan ei ole koskaan tuntunut työltä. Tästä viisastuneena olen tänä vuonna yrittänyt tehdä työskentelystäni sosiaalisen median ja nettisivujen parissa järjestelmällisempää. Haen vieläkin sitä rytmiä, joka tuntuu parhaimmalta, mutta bloggaamisen olen ainakin näin aluksi keskittänyt keskiviikkoihin. Kun rutiinit tästä selkiytyvät, toivon bloggaavani jatkossa 1-2 krt viikossa. Wish me luck! Suurilinjainen taiteilija mikä taiteilija, kesät talvet.
Muistatteko Johanna ja Timon, jonka hääkuvat kuvasimme Suomenlinnassa? Tuo kuvaus on vieläkin yksi suosikeistani, ehkä siksi, että hääkuvien ottamiseen oli niin ruhtinaallisesti aikaa ilman hääpäivän kiireitä. Saman viikon lauantaina suuntasimme Nurmijärven kirkkoon, jossa heidät vihittiin. Oli kiva toteuttaa tällainen rutiineista poikkeava kuvaus, johon tarjoutui tilaisuus vapaana olevan lauantain vuoksi. Tällekin kesälle meillä on tilaa vielä muutamalle hääkuvaukselle, lyhyemmillekin kuin koko päivän seteille. Jos siis olet vielä kuvaajaa vailla, otathan rohkeasti yhteyttä.
Meiltä kysytään monesti millaiset häät vaativat kaksi kuvaajaa ja kokemus on osoittanut sen, että välttämättä mitkään häät (varsinkaan Suomen kokoluokassa) eivät vaadi kahta kuvaajaa, mutta kaksi kuvaajaa mahdollistaa aina monipuolisemman tarinankerronnan kahdella näkökulmallaan. Varsinkin vihkimiset kirkossa hoituvat näpsäkästi kahdelta kuvaajalta, koska toinen voi keskittyä alttarin tapahtumiin ja toinen hoitaa muun osan kirkosta. Yksi kuvaaja joutuu aina liikkumaan hieman enemmän ja voi siksi tahtomattaankin olla hieman suuremmaksi häiriöksi. Yleensä suosittelemme kahta kuvaajaa varsinkin silloin, jos molempien aamusta tahdotaan muistoja ja jos häissä on enemmän kuin 90-100 vierasta. Toisaalta olemme myös kuvanneet nämä päälle parinkymmenen juhlijan häät yhdessä, eikä silloinkaan toinen meistä ollut ylimääräinen; päinvastoin, pienessä joukossa kahta kuvaajaa on vaikeampi pakoilla! ;)
Ensi viikolla pääsemmekin kurkistamaan alkuaikojen kuvasatoon Nani Annetten haasteen merkeissä, mutta nyt kurkistus Johannan ja Timon tunnelmalliseen vihkimiseen. (Ja kyllä, tuossa yhdessä kuvassa loppupuolella minä astuin Johannan hunnun päälle. Megalomaaninen moka hääkuvaajan asteikolla, mutta yksi mun suosikkikuvista ikinä!)
// Johanna
Leave a Reply