Perhekuvaaja Johanna Hietanen Photography // Talvinen perhekuvaus
Viime tammikuussa löysimme itsellemme viimeinkin auton, joka soveltuu paljon kuvauskeikkojen myötä matkustaville valokuvaajille. Auton, jota Jouni nimittää “tähelliseksi”. Auton, joka tuntui ensimmäisen kolmiovisen versiomme jälkeen todella aikuismaiselta. Löysimme viisiovisen, dieseliä syövän maantiehirmun, jonka kanssa olemme tähän mennessä ajaneet kymmeniä tuhansia kilometrejä, polttaneet kesärenkaat puhki yhden kesän aikana ja keränneet muistoja. Kulkupelimme on vienyt meidät Pohjanmaalle (klik ja klik), Ruotsiin, Norjaan, Lappiin, Itä-Suomeen (klik ja klik) ja moneen muuhun seikkailuun. Kun luet tätä, olemme matkalla Tampereelle metsästämään kuvauspaikkoja seuraavaan Memories -parikuvaustempaukseen ja kuvaamaan muutamia perheitä. Ei siis ihme, että hyvä auto on meille tärkeä. Vietämme siinä suunnattoman paljon aikaa.
Autossa oli kuitenkin yksi vika, jota emme huomanneet testiajossa – käsittämättömän surkeat talvirenkaat. Renkaat, joiden myötä jouduimme jumiin monta kertaa. Yhtenä lumimyräkän kyllästämänä iltana yritimme kahden tunnin ajan päästä kotiin, mutta auto hyytyi aina viimeistään viimeiseen ylämäkeen. Sananparsi “niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana” tuntui sillä hetkellä kovin tutulta. Suomalaisen sisun siivittämänä pääsimme perille asti ja pian kaivelimme kuvetta. Uudet talvirenkaat ajoivat muiden hankintojen ohi, eikä Jounin tarvinnut enää soitella viimeisestä ylämäestä minua istumaan takapenkille, jotta pääsisi kotiin asti.
Yksi niistä kerroista, kun jumituimme jonnekin automme kanssa, oli tänä kuvauspäivänä. Auto ei päässyt pientä mäennyppylää ylös, vaikka kuinka suti. Pienellä avustuksella pääsimme kuitenkin onnellisesti jatkamaan matkaamme kuvaustuokion jälkeen.
Ja mikä kuvaustuokio se olikaan. Oli kirjoja, kartta ja pelejä. Lapio täynnä lunta, pieniä ihmisiä lumipenkassa. Niitä asioita, jotka tekevät talvisista kuvaushetkistä niin mainioita. Kun sää sallii, on hyvä ensin peuhata sisällä ja sitten vähän ulkona. ♥
Kiitos, että saimme olla teitä kuvaamassa – ja kiitos että autoitte miestä mäessä. Ihan kirjaimellisesti!
Leave a Reply