ELOKUISET HÄÄT SAARESSA // N + A
Hääkuvaus on erityisen rankka laji, vaikka se ei välttämättä näytä siltä. Hääkuvaajalla pitää olla suuri paineensietokyky, pettämätön tilannetaju, nopeat hoksottimet ja hyvä fyysinen kunto. Mutta tärkeimpänä nimeäisin kuitenkin kyvyn olla emotionaalisesti läsnä. Jos sitä taitoa ei ole, kuvat jäävät vain kuviksi ja siksi haluan aina pistää sen täyden sata prosenttia itsestäni jokaiseen kuvaukseen. Ehkä myös siksi painiskelen keskivertokuvaajaa useammin epäilyjen parissa. Onko musta oikeasti tähän? Oonko tässä oikeastaan edes hyvä? Kaikkia epäilyjä ei ehkä ikinä saa karistettua ja se kuuluukin taiteilijan elämään. Se on se polttoaine, joka saa yrittämään entistä enemmän ja joka kaikessa ristiriitaisuudessaan saa jatkamaan. Sitten, kun palaa kotiin ja purkaa muistikortit koneelle ja toteaa “Hei otinko mä oikeasti tän kuvan? Tää on mieletön!”
Tilanteessa mukana oleminen tarkoittaa myös sitä, ettei tyydy siihen yhteen kuvaan per tilanne, vaikka sitten kiroaisi kuvia valitessaan kuvamäärää. Olemme ammattilaisina velkaa sen asiakkaillemme, että metsästämme sitä parasta hymyä. Ammattilaisina pystymme kuitenkin myös toteamaan, että aina kaikista tilanteista ei saa sitä miljoonan dollarin voittajakuvaa. Joskus parhaimmatkaan ideat eivät toimi. Vaikka pyörää ei pystyisikään keksimään joka kerta uudelleen, kunhan pyörä on toimiva, se riittää.
Kun julkaisin ensimmäisiä kurkistuskuvia Facebookissa näistä häistä, kirjoitin seuraavaa:
Tämä viikonloppu alkoi perjantaina Uunisaaren kallioilla, jossa Nooralla & Arotinilla oli yksi kaikkein sydämellisimmistä seremonioista, jota olen ikinä päässyt todistamaan. Tuo hetki kosketti jokaista nurkkaa sydämessäni ja sielussani. Niin kuin puheissa myöhemmin todettiin, se ei ollut tuuli joka kosketti meitä kaikkia vaan se oli Pyhä Henki, joka siunasi meitä kaikkia. ♥
Tuo kuva, jonka julkaisin, on yksi niistä kuvista, joka sai taputtamaan itseään olkapäälle. Se nousee vieläkin kaikkien kuvien joukosta yhdeksi lemppareistani.
Se, että Arotinin isä siunasi avioliiton, teki tilanteesta vielä erityisemmän. Koko päivä oli tunteikas; ihania puheita, siunauksia, lauluja, haleja, hymyjä, nauruja. Nämä häät tulivat iholle, ihan kiinni. Ne kaivautuivat sitäkin syvemmälle ja poistivat omalla panoksellaan epäilyjä.
Ne saivat myös toteamaan, että riitän juuri tällaisena kuin olen.
Kiitos siitä. ♥
// Johanna
