First day of Snow | Personal
I may have said a couple of times that I love snow. I love winter. I love Christmas.
So when I opened my eyes today and looked outside, I was happy. A perfect start for the weekend.
A few frames from today.
/Johanna
Little updates are happening behind the scenes. Thanks for your patience while I work my magic. |
I may have said a couple of times that I love snow. I love winter. I love Christmas.
So when I opened my eyes today and looked outside, I was happy. A perfect start for the weekend.
A few frames from today.
/Johanna
“Once photography enters your bloodstream, it is like a disease.” — Anonymous
Lately I’ve been asking the question “Who are you” from myself. I’ve learned a lot. The reason why I’ve been learning to know myself better will make more sense in the coming months. There will be some changes. Good changes. But here I am. Just a tiny person in the bigger scheme of things. Hääkuvaus…
Lenkkipolkuni varrella, kaarittelevan puron rannalla, on pieni punainen mökki. Kulkiessani sen ohitse mietin usein, miltä tuntuisi asua siellä. Kaiken uuden keskellä se tuntuu olevan jumittunut omalle aikakaudelleen. Aikakaudelle, jolla ei ollut kännyköitä. Ei nettiä. Vain hiljaista ja rauhallista eloa. Pimeinä iltoina mökki valaistuisi kynttilällä, eikä siellä olisi mitään ylimääräistä. Kun katson tulevaisuutta, näen siellä oman…
We really need some photos from ourselves. Taken by others :) Here’s two taken by ourselves last week at Ylläs. Where I once again left a part of my heart and soul. Happy Valentine’s Day! Ihanaa ystävänpäivää!
Mä oon vähän sellainen ihminen, joka tahtoessaan menee läpi vaikka harmaan kiven. Niin kuin esimerkiksi silloin, kun saan idean ottaa joulukorttikuvat kissojen avustuksella. Tässä vaiheessa useampi rohkeampikin olisi jo luovuttanut. Kuvia kissoista tekemässä jotain? Miten sä muka saat kissat tekemään yhtään mitään? Tässä kehiin astuu kasa kärsivällisyyttä, herkkupaloja, maanittelua, kehumista, hellää uhkailua (Selma, sä pääset parvekkeelle…
Keskiviikko valkeni aurinkoisena. Aivan kuin taivas olisi rientänyt apuun, helpottamaan tähänastisen elämämme vaikeinta päivää. Keskiviikkona Naksu siirtyi tähdeksi taivaalle, nukkumaan enkeleiden luokse. Kirjoittaminen ei ole ikinä ennen tuntunut näin vaikealta, mutta samalla tuntuu, että on pakko kirjoittaa. Pakko vuodattaa kaikki kyyneleet ulos, jotta elämä voi taas jatkua. Naksun hurina muuttui viime syyskuussa. Naksu hurisi aina…
This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.
Beauty.