First day of Snow | Personal
I may have said a couple of times that I love snow. I love winter. I love Christmas.
So when I opened my eyes today and looked outside, I was happy. A perfect start for the weekend.
A few frames from today.
/Johanna
Similar Posts
Christmas 2011 | Miehikkälä | Tapaninpäivän myrsky | Espoo
I went to bed long after midnight after finished reading the last book in The Hunger Games series. I feel sort of… empty. I love reading but I hate it when good books end. I just want more, more and more. I loved The Hunger Games. I loved the first movie too and cannot wait…
INSPIRING MUSIC // PART ONE
Right now I just want to tell you that I FREAKING LOVE this song, and it’s probably my favorite one from 2014. Can’t believe I found it 1,5 years after its release!! It keeps on inspiring me every single day. When I think of something to photograph, those ideas usually come from the music in my life….
Joulu ja musiikki
Muistan erään lapsuuteni joulun, kun menimme joululahjaostoksille isäni kanssa. Koska silloisessa asuinpaikassamme, Jämsässä, ei ollut kovinkaan monta isoa kauppaa, ajoimme yleensä isompaan kaupunkiin ja tällä kertaa olimme Jyväskylässä. Olimme isossa Prismassa, jossa lempipaikkani oli musiikkia notkuvat hyllyt ja loputon valikoima, jonka kahlasin aina lävitse. Jotenkin sain tahtoni lävitse (perheen nuorimmaisena ja vielä ainoana tyttärenä olossa…
Kesäöiden taikaa // Summer Night Magic
En ole vielä koskaan päässyt kokemaan pohjoisen yötöntä yötä Suomen kesässä. Onneksi lähelle päästään silti juhannuksen lähestyessä vähän etelämmässäkin. Viikonloppuna yövyimme mökillä keskellä luontoa. Ei sähköä, kynttilöillä valaistu mökki. Pulahdus järveen keskellä yötä, talviturkki upotessa nopeasti pohjaan. Usva järven yllä, lintujen sirkuttavat äänet hiljaisuudessa. Mieli kaipaa aina välillä hiljaisuutta, jotta kuulee ajatukset paremmin. Ei kiirettä…
Case of the Mondays
Sometimes this is exactly how Mondays feel.
Oma tupa ja perunamaa
Lenkkipolkuni varrella, kaarittelevan puron rannalla, on pieni punainen mökki. Kulkiessani sen ohitse mietin usein, miltä tuntuisi asua siellä. Kaiken uuden keskellä se tuntuu olevan jumittunut omalle aikakaudelleen. Aikakaudelle, jolla ei ollut kännyköitä. Ei nettiä. Vain hiljaista ja rauhallista eloa. Pimeinä iltoina mökki valaistuisi kynttilällä, eikä siellä olisi mitään ylimääräistä. Kun katson tulevaisuutta, näen siellä oman…
Beauty.