Case of the Mondays
Sometimes this is exactly how Mondays feel.
Similar Posts
TRAVEL // MUNICH & TEGERNSEE
This is how it looked like when I flew to Germany all by myself for the first time in my life and met a couple I had never met before who were kind enough to let me crash on their couch for a few days and they showed me some awesome things. And then my camera went clicketyclick!…
Diabetes // Elämäni diabeetikkona
Helmikuussa 1997, ollessani 12-vuotias, heräsin yöllä sairaalassa lämpöpeiton alla. Muistikuvat edeltävästä illasta olivat hatarat. Viimeisten kuukausien aikana olin laihtunut. Olin ärtynyt, väsynyt, nälkäinen ja janoinen koko ajan. Tuntui myös, että koko ajan piti ravata vessassa. Saavuttuamme jokavuotiselta Ylläksen matkaltamme sairastuin flunssaan. Kaikki oireet vain pahenivat, kunnes lopulta tyhjensin sisuskalujani ulos, kun mahasta ei löytynyt enää…
ONE YEAR WITH S + S
It’s been one meowlicious year with Sylvi & Selma. At the beginning they hid underneath our bed or on shelves and we wondered if they’re ever going to feel like they’re home. Months went by and one paw at a time they became a part of our family. We have learned many things about these two……
Joulu ja musiikki
Muistan erään lapsuuteni joulun, kun menimme joululahjaostoksille isäni kanssa. Koska silloisessa asuinpaikassamme, Jämsässä, ei ollut kovinkaan monta isoa kauppaa, ajoimme yleensä isompaan kaupunkiin ja tällä kertaa olimme Jyväskylässä. Olimme isossa Prismassa, jossa lempipaikkani oli musiikkia notkuvat hyllyt ja loputon valikoima, jonka kahlasin aina lävitse. Jotenkin sain tahtoni lävitse (perheen nuorimmaisena ja vielä ainoana tyttärenä olossa…
CONFESSIONS OF A CRAZY CAT LADY
Sometimes I wonder if we’re the most crazy cat people on earth. We have songs that we sing with meow as the only word, we talk to our cats with cuter-than-normal voices (even Jouni, who never talks to me like that!) and when we can’t find them, we walk around our home, searching for them. Then when…
That is exactly how I felt! Haha. Have a great week!